Tässä kuitenkin vielä vanhan blogin osoite, jos haluaa muistella :)
Vilman pennut
Hetkeksi kuitenkin paluu menneeseen.
Tässä reilun vuoden aikana on tapahtunut niin paljon! Noora alkoi kisaamaan Vilman kanssa 2014 syyskuussa, kun halusin koiralle motivoituneen ohjaajan, joka jaksaa treenailla sekä kisailla. Tiesin, että Vilmalla ei ole kovin kauaa "aktiiviuraa" jäljellä. Aluksi mietin, että kesän 2015 loppuun, mutta koira oli kesällä edelleen hyvässä kunnossa, joten syksylle oli myös treenipaikka sekä kisoja suunnitteilla jonkin verran. Syksyn aikana kuitenkin koiran käytös selkeästi muuttui. Hypyt eivät olleet enää samanlaisia kuin kesällä tai keväällä eikä koira mielestäni palautunut treenien ja kisojen jälkeen enää yhtä hyvin kuin aikaisemmin, vaikka kävi suht' säännöllisesti huollossa. Joten loppuvuodesta tein päätöksen, että Vilma jää agilityeläkkeelle. Vaikka päätös oli vaikea, niin uskon sen olleen täysin oikea. Vilma on pysynyt terveenä ja hyviä vuosia on vielä paljon edessä Lopettaminen teki myös selkeästi Vilmalle hyvää, koiran käytös muuttui valtavasti ja minulla on jälleen kotona yksi iloinen ja pomppiva labradorinnoutaja.
Noora ja Vilma ovat pärjänneet aivan loistavasti. kisoja ollaan kierrelty urakalla ja mahtavin kokemus oli totta kai SM - kisat Oulussa. Tänä vuonna ei henkilökohtaiset nollat ihan yksilökisaan riittänyt, mutta pari edusti HSKK:ta joukkueessa. Reissu oli ihan mahtava. Toinen ehdottomasti mainitsemisen arvoinen asia on Riihimäellä saavutettu hyppyserti! Ei olisi uskonut ikikuunapäivänä, että semmoinenkin voidaan vielä saada. Ihan mahtavaa! Nooran ja Vilman kanssa on kyllä ollut upeita hetkiä, paljon hauskoja treenejä ja kisoja.
Ainiin! Miksikö annoin Vilman lainaohjaajalle? Perheeseemme syntyi maaliskuussa 2015 poika, joka jo mahassa ollessaan oli treeneissä ja kisoissa mukana ja nyt 10,5 kuukauden ikäisenä on jos jonkinlaiset koirakarkelot tullut kierrettyä. Helppo lapsi, joka jo kolmiviikkoisena oli mukana treenihallilla. En halunnut Vilmalle pidempää taukoa harrastamisesta, joten päätin kysästä Nooraa ohjaksiin. Sairaalassa ollessa ihanat, ihanat tukijoukot kuskasivat koiraa treeneihin, ristiäisten aikana koira oli valmennuksessa ja mitä kaikkea! Miten sitä ihminen löytääkin näin ihania ihmisiä ympärilleen! <3
Vilman kanssa aloitettiin kesällä 2015 vesipelastus. Se oli ollut haaveena jo kauan ja vihdoin pääsimme sitä treenaamaan, kun Hausjärven Haukut perusti vepe - ryhmän. Kesä oli täynnä treenaamista ja kisoja. Tuli onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta ihan huipun ryhmän ansiosta saatiin kuin saatiinkin tulokset SOVE:sta ja ALO:sta sekä kilpailuoikeuden AVO - luokkaan. Tänä kesänä jatkamme siis AVOimen parissa ja tavoite on saada siinä kolme vaadittavaa ykköstulosta ja kisaoikeus VOI -luokkaan. tavoite on treenata ainakin tämä kesä ja jos koira vaan pysyy kunnossa niin vielä 2017 kesä. Mutta nyt mennään ihan koiran kunnon ja voinnin mukaan.
Koska agility jäi pois, olemme alkaneet treenaamaan tokoa. Siinä tavoite on suorittaa koulutustunnus TK1. Jos kisakentille ei päästä, niin ainakin on tullut treenattua ja Vilmakin on saanut vielä talvellakin tehdä jotain. Se on vaan niin hyvänmielen koira ja aina yhtä innokkaasti tekemässä mitä vain. :)
Vilman tuloksia voi käydä vakoilemassa:
Vilma jalostustietojärjestelmässä
Mantan kanssa ollaan suorittetu BH, tokoiltu koulutustunnus TK1 ja kisattu agilityssa kahden LUVAn verran. Mantan kanssa on harrastaminen on siitä haastavaa, että ikinä ei tiedä millä päällä koira on, vaikka siis aina ihan jokaikinen kerta, lähtee töihin enemmän kuin innoissan. Manta on todella ohjaajapehmeä ja tässä on ohjaaja saanut käydä oman koulun läpi, jotta yhteistyö on saatu mahdollisimman hyvin sujumaan.
Tokossa muuttuivat säännöt ja meillä on nyt hieman kisataukoa, koska kapulan noudon kanssa on suuria ongelmia. Jostain syystä koira paineistuu todella paljon ja tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa koira kyllä innoissaan hakee kapulan ja tulee lähemmäksi, mutta jää noin metrin päähän pönöttämään kapula suussa eikä suostu tulemaan lähelle. Uskokaa pois, jos jonkinlaista treeniä asian suhteen ollaan tehty. Toivotaan, että jokin palanen Mantsulin päässä loksahtaa paikoilleen ja päästään tässä asiassa eteen päin. Joten toistaiseksi on turha haaveille kisoihin lähtemisestä, mutta jospa loppuvuodesta..
Mantalla on myös ollut hieman epäonnea matkassa ja takana on kuukauden sairasloma jalan venähdyksen takia. Koira kuvattiin kokonaisuudessaan ja luustosta ei löytynyt mitään. Joten venähdyksenä hoidettiin ja lepoa oli nelisen viikkoa. Nyt ollaan kuitenkin treenailtu ja kisailtu jo useamman kuukauden ajan eikä merkkejä ontumisesta ole. Hyvä niin!
Tässä on kyllä koira, joka pistää ohjaajan aivonystyrät liikkeelle kun jatkuvasti "taistellaan"jonkinlaisen ongelman parissa. Ei ole helppoa, mutta taatusti opettavaista :D
Agilitykisoja ollaan kierrelty melkoset määrät ja siellä nyt suurin ongelma varmaankin on ohjaajan korvien välissä ;) Hyllyjä tulee, kun kontakteja uusitaan ja plakkarissa on melkoinen määrä vitosia. Noh, kyllä se vika nolla sieltä tulee ajan kanssa. :P
Keväällä Mantan lonkat ja kyynärät kuvattiin ja priimat A/A ja 0/0.
Mantan tuloksia voi käydä katsomassa:
Manta jalostustietojärjestelmässä
Nyt onkin tarkoitus ryhdistäytyä blogin suhteen ja päivitellä treeni - ja kisatapahtumia sekä kaikkea muuta Hupaisan porukan elämässä tapahtuvaa. Vilman pentujen kuulumisia olisi myöskin tarkoitus jossain vaiheessa päivitellä. Sielläkin on tullut vaikka millä mitalla menestymisiä kaikenlaisten töiden ja harrastusten parissa. mama - Vilma on niin ylpeä lapsistaan. :)
Blogin ulkoasu tässä vielä muokkautuu ja on kesken, mutta pikku hiljaa..pikku hiljaa.. ;)
Vauhdikasta helmikuuta,
Johanna
Kennel Hupaisan
